Archives for huhtikuu 2019

Istuin alas ihanan ystäväni, hiusguru Janne Heikkilän kanssa keskustelemaan tulevan kevään ja kesän hiustrendeistä.

Janne on palannut kymmenen Lontoossa vietetyn vuoden jälkeen Suomeen, enkä voisi olla onnellisempi, että saan tehdä töitä yhdessä parhaan ystäväni kanssa! Jos olet seurannut minua Instagramissa, niin oletkin varmasti huomannut yhteiset seikkailumme Helsingissä. Olemme nauttineet talvesta ja keväästä, ja Suomesta. Luistelleet, saunoneet ja tutkineet Helsingin paikkoja yhdessä.

Kuva: Ihana Elämys Oy

Janne, jos joku, tuntee hiustrendit ja Lontoon kampaajamaailman – mutta ymmärtää myös suomalaisille tyypillistä hiusta ja sen ominaispiirteitä. Siksi halusin jutella tästä aiheesta hänen kanssaan. Minä tunnen vaatteet ja rakastan puhua omien parhaiden puolien korostamisesta niiden avulla, ja niiden vaikutuksesta itsetuntoon.

Olette varmaan myös kuulleet minun paasaavan, että “muoti on niille, joilla ei ole omaa tyyliä”, eli en todellakaan fanita alati vaihtuvia muoti-ilmiöitä.

Eikä ole muuten omena kauas puusta pudonnut, kun Jannea kuuntelee hiustrendeistä puhuessamme.

Katso alta video jutustelustamme – videon kesto kompaktit neljä minuuttia, joten se on juuri sopiva laittaa päälle vaikkapa aamulla kahvin tippumista odotellessa!

 

 

 

Videon sanoma lyhyesti:

Sesonkien alussa näkyy paljon vinkkejä sesongin hiustrendeihin esimerkiksi somessa. Mutta muista – mikä sopii kaverille, ei välttämättä sovi sinulle!

Kuumimmat trendit ovat niitä, jotka ovat räätälöity juuri sinulle

Klassiset ja ajattomat tyylit toimivat aina

Paras hiusvinkki on se, että älä noudata kuumimpia trendejä, vaan panosta omaan tyyliin

 

Tyylikkäitä hetkiä juuri sinulle!

 

Käsi ylös kaikki te, joiden hiustyyli muuttuu säännöllisin väliajoin!

Täältä nousee Sohvin käsi.

Vaikka päivittäin stailaan ja autan muita oman tyylin löytämisessä, olen itse kokeillut jos jonkinmoista tyyliä vaatteiden ja hiusten saralla.

Hiukset ovat olleet nyt suurin viimeaikainen tyylimuutos itselleni, joten kerron vähän omista hiuskokeiluistani. Jutussa vanhoja arkistojen aarteita, joita ei ole liiemmin somekanavissani näkynyt. Mutta kerrankos sitä!

Hiushistoriani lyhyesti:

Viimeisen viidentoista vuoden aikana olen kokeillut jos jonkinmoista hiustyyliä, ja ollut melko kokeilunhaluinenkin.

Minulla on ollut pystytukkaa, vauhtiraitaa, shokkiväriä, eri pituutta ja otsiksia. Kaikkea löytyy, ja 2000-luvun alussa alaselkään asti yltäneet hiukseni ovat sittemmin lyhentyneet – ja taipuneet moneksi. Monen värisiksi ja monen mallisiksi.

Uusi tukka, uusi elämä, oli joskus mottoni

Päänvaivaa ovat aiheuttaneet muun muuassa otsikset

Pidän otsiksista, ne tuovat kivasti ilmettä kasvoille ja kehystävät mukavasti kampausta. Tämän postauksen vanhoista kuvista käy oikein hyvin selville se, että tässä aikojen saatossa on tullut kokeiltua vaikka minkälaista variaatiota otsisten saralla. Joten seuraa pari julkaisua arkistojen kätköistä, olkaas hyvä.

Kasvojen muoto on timatti eli “massaa” kaivataan ohimolahdekkeille ja korkeita poskipäitä pitää korostaa, sanoo myös kampaajaguru ystäväni Janne Heikkilä. Joten otsista on sitten ollut moneen kertaan, erilaisin versioin.

Minulla oli aiemmin pitkään viistomallinen otsis. Pidin viistomallisesta otsiksestani kovasti, ja mielestäni se myös sopi minulle ja kasvoilleni. Kuva yllä, ja siinä on vähän vauhtiraitaakin mukana!

Halusin pitkään samana pysyneeseen viistomalliin kuitenkin tapani mukaan vähän vaihtelua, ja lyhyen pohdinnan jälkeen leikkautin ilmettäni piristämään tasaisen otsiksen (kuva alla). Pidin siitäkin, tosin en ollut ajatellut asiaa täysin loppuun asti.

Lopulta kävi niin, että tuo kaipaamaani muutosta edustava tasaotsis sai kasvoni näyttämään pyöreiltä.

Yleisesti ottaen, tasainen otsis sopii hyvin pitkille kasvoille (eli ei minun kasvoilleni), kun taas viistomalli sopii meistä useimmille. Sittenpä pohdin taas, mitä otsikselleni tekisin.

Olin hetken ilman otsista. En oikein osannut päättää, millaisen hiustyylin tai otsiksen halusin, ja saapui otsis nimeltä “epämääräinen välimuoto”. Sellainen, jonka sai juuri ja juuri kammattua sivulle. Tämä oli vuonna 2014, jonka jälkeen annoin otsiksen kasvaa lopullisesti pois. (Ja liukuvärjäystäkin tuli kokeiltua muodikkaasti ja latvat siinä kärvähti. allaoleva kuva kevät 2014)

Never say never, mutta tämä linja on toistaiseksi pitänyt. Tällä hetkellä kuljen pitkin Helsingin katuja pitkässä, juuri vaalennetussa tukassani (eikä minulla ole otsista).

Uusia tuulia kevääseen – viimeisimpänä vaihtui väri

Ei sua tunnistanut blondina, mutta äänestä kuuli, että olet paikalla, sanoi moni viikonlopun Passion for Success -seminaarissa.

Eli tällä hetkellä minulla on tosiaan hiusten vaalennus käynnissä, minkä oletkin saattanut huomata jos olet somekanaviani seurannut. Kiitos kaikille ihanista kommenteista ja omien kokemusten jakamisesta! En ole yksin hiustyylien muutosten kanssa, olen huomannut. 😀

Värin vaihtoahan on mietitty jo viime kesästä saakka, eli kyseessä ei ole mitkään hetken päähänpistoa. Sain vihjailuita värimuutoksen suhteen luottokampaajaltani, ystävältäni Janne Heikkilältä sekä muilta kampaajilta.

Joten eikun tuumasta toimeen, kerran ammattilaisetkin muutosta ehdottivat – ja tumma tukkani muuttuu asteittain vaaleammaksi. Kuten varmasti tiedättekin, vaalennus on aikamoinen “rääkki” hiuksille, joten käytössämme oli 2x Olaplex-käsittely. Muuten olisi tippunut varmaan tukka päästä.

Tähän vaalennukseen liittyy eräs muisto muutaman vuoden takaa, jolloin kaikki ei mennyt aivan kuin piti.

Vuonna 2011 pakotin kauppakeskuskampaajan vaalentamaan hiukseni. 2 x värinpoisto, sitten vaalennus ja maksimi vaikutusajat! Sanelin ohjeita. Okei, mä en ota sit mitään vastuuta, jos sun tukka tippuu päästä, parahti kauhistunut kampaaja. Selvä, aloitetaan! Vastasin. Lähtötilanne oli 2 eli mustanruskea. Ylläolevassa kuvassa hymyilen käsittelyn jälkeen, vaikka päänahka on hellänä ja tukka purkaa.

Värin muutos vaati värinpoiston kahteen vertaan ja vaalennuksen – ja lopputulos oli läikikkään keltaisen oranssi. Osaatte varmaan sen enempää tilannetta kuvailematta kuvitella, miltä tuo keltaisen oranssi kuontalo näytti.

Hiukset menivät niin huonoon kuntoon, että ne piti leikata ihan lyhyiksi. Pari kuukautta katselin keltaista tukkaa, ja totesin että tämä saa nyt riittää. Eikun kampaajareissua varaamaan.

Kampaaja laittoi metallin hohtoisen toffeen sävyn (ylläoleva kuva), mutta pian tuon kampaajareissun jälkeen jo värjäsinkin hiukset itse takaisin mustanruskeksi. Oli muuten hirveä rumba vain hetken päähänpiston takia!

Eli todellakin jotain opin tästä kokemuksesta, ja siksi tämä värjäys oli tällä kertaa tarkkaan harkittu muutos.

Lisäksi ystäväni Janne, jota hiusgurukseni kutsun, on opiskellut Sassoon Academyssa Lontoossa, eli hänellä on huipputekniikkaosaamisen näihin radikaaleihin värimuutoksiin, jotta saadaan kaunis lopputulos ja hius pysyy hyvässä kunnossa, vaikka väri muuttuukin.

Kerralla ei minusta, ennen lähes mustatukkaisesta, täysin blondia saada, vaan aikaa menee kuukausia ja käsittelyitä tarvitaan useita. Janne arvioi, että kesään menessä ollaan halutussa lopputuloksessa. Kun projekti saadaan loppuun, jaan enemmän kuvia matkan varrelta! Sitä odotellessa tämänhetkinen tilanne:

On hyvä muistaa, että hiukset ovat kasvava luonnonvara. Moni nainen pelkää leikata huonokuntoisia latvoja, kun vaivalla on tukkaa kasvattanut. Parasta kuitenkin on leikata kuivat latvat pois. Uusi terve hius kasvaa kyllä nopeasti tilalle. Näyttää paremmalta lyhyempi terve hius, kuin huonokuntoinen pitkä.

Hiusten kasvua ja kuntoa voi edistää syömällä vitamiineja, sinkkiä ja öljyjä. Oikeat hiusten kotihoitotuotteet ovat must, kun haluaa pitää kiinni kauniista lopputuloksesta. Kampaaja saa hiukset kiiltämään, mutta kiilto loppuu pian kotona väärien tuotteiden myötä. Myönnän, että kyllä kirpaisi maksaa melkein 100€ Olaplex kotituotteista, mutta ne maksoivat itsensä nopeasti takaisin ja nyt voin luottaa siihen, että hiukseni pysyvät kauniina.

Älä kokeile radikaaleja värimuutoksia kotona! Luota ammattilaiseen ja laatuun. Halvalla ei hyvää saa. Hiukset ovat naisen kruunu.