juhlapukeutuminen

Suosituin palveluni yksityisasiakaspuolella on henkilökohtainen stailaus. Mitä stailaus oikeastaan on?

Stailaus on paljon muutakin kuin vaatteiden ja kenkien sovittelua

Ihanien vaatteiden sovittelua, kauniiden kenkien kokeilua, peilaulua.. Stailaus on paljon muutakin kuin vain vaatteiden ja kenkien sovittelua. Stailaan naisia sekä miehiä, mutta pääkohderyhmä on kuitenkin naiset. Kokosin tähän postaukseen omia vaatekuvia. Kuvat on otettu tänä vuonna.

Palan halusta auttaa naisia pukeutumisen kautta rakastamaan itseään ja kurvejaan

Stylistin ammatti on lapsuuden haaveammattini. Kun aloitin uraani 20-vuotiaana en silloin vielä tiennyt mitä kaikkea tulen työssäni tekemään tai, että arvomaailmani tulisi muuttumaan totaalisesti.

Saan työssäni parhaat kiksit siitä, kun asiakas halaa minua onnellisena stailauksen jälkeen ja lähtee pää pilvissä onnellisena. Saan ihania asiakaspalautteita siitä kuinka stailaus pelasti asiakkaan elämän/parisuhteen/uran.

Vaatteet vaikuttavat voimakkaasti mielialaan ja minäkuvaan

Minä jos joku tiedän, että tämä on totta. Olen itse kokenet hurjat painonvaihtelut vuosien varrella. Lapsena olin hieman pyöreä ja minua kiusattiin siitä koulussa. Teininä venähdin pituutta ja hoikistuin. Siitä seurasi anoreksia, painoin laihimmillani 45kg (olen 166cm pitkä). Vääristynyt kehonkuva ja kieroutunut suhde ruokaan kesti vuosia. Milloin olin syömättä, milloin taas ahmin ja oksensin. Ajattelin, että pitää olla laiha, jotta kelpaan itselleni ja muille. Olin sitä mieltä, että laihempana olisin onnellisempi. Nyt kun mietin noita aikoja olin tosi onneton ja epävarma itsestäni. Maailmani pyöri vain syömisen tarkkailun, vaa’alla ramppaamisen ja hullunlaisen kuntoilun ympärillä. Se myös rajoitti aikalailla sosiaalista elämää.

Raskausaikana sitten söin kaksin käsin, ajattelin, että nyt syön kaikkien niiden vuosien edestä, kun pidin itseäni nälässä. Ja niin söin, painoin 110kg, kun lähdin synnyttämään. Raskauden jälkeen kamppailin taas painon kanssa, koska olin vakuuttunut etten voi mennä, enkä kehtaa mennä takaisin töihin, kun olen näin lihava. Mieti ihan vakavissani silloin jopa rasvaimua. Vaatekokoni oli silloin 48-50, ennen raskautta olin kokoa 38. Raskauskilot karisivat, mutta tulivat nopeasti takaisin. Äitiys muutti arvomaailmaani. Yhtenä aamuna mietin, että voin aloittaa kaikki aamut inhoammalla peilikuvaani ja voivottelemalla selluliittejani ja roikkuvaa vatsaa. Tai voin sulkea silmäni niiltä ja pukeutua vaatteisiin, joissa näytän hyvältä ja nauttia äitiydestä. Oli todella tuskaista katsella neuvollassa äitejä, jotka vetivät synnyksen jälkeen vanhat farkut jalkaan. Halusin sitä itsekin kovasti pitkään, mutta sitten jotain tapahtui. Tulin tulokseen, ettei minun tarvitse mahtua vanhoihin vaatteisiini. Housuissa ei ollut edustava olo, joten käytin pitkään vain mekkoja.

Aloin etsimään vaateliikkeitä, joissa vaate -ja kokotarjonta on parempi kuin ketjuliikkeissä ja kas kummaan, kun löysin ihania pikkupuuttikkeja, joissa oli kauniita vaatteita kokoon 52 asti. Hinnat eivät saaneet pyörtymään ja palvelu oli mitä ihaninta ja ymmärtäväistä. En voi sanoin kuvailla sitä fiilistä kuinka riemuissani ja onnellinen olin, kun 48 kokoa oleva pyrstöni mahtui farkkuihin ja ne vielä hoikensivat minua ja tuntuivat ihanilta päällä! Siitä se sitten lähti! Minun ei tarvitse laihduttaa voidakseni pukeutua tyylikkäästi.

Olen pikkutytöstä asti rakastanut kauniita vaatteita ja korkokenkiä

Raskauden jälkeen olin pitkään sitä mieltä, etten voi pukeutua enää kauniisiin vaatteisiin tämän kokoisena. Onneksi en luovuttanut, vaan kolusin Helsingin keskustaa läpi etsien uusia vaateliikkeitä. Alusvaatteiden merkitys myös korostui uusien kurvien myötä. Löysin kauniita korkeavyötäröisiä stringejä ja hipstereitä. Voi että mikä fiilis oli, kun pöksyt eivät pureutuneet makkaroihin, vaan niissä oli ihana olo.

Muistan vieläkin sen kuin synnytyksen jälkeen etsin ristiäismekkoa. Olin Seppälässä ja minut passitettiin Great Girls osastolle. Katsoin valikoimaa ja aloin itkeä, en halua pukeutua noihin rumiin mustiin trikoorätteihin ja Great Girls kyltti osaston yllä oli mielestäni äärimmäisen loukkava! Miksi ketjuliikkeet rajaavat osastonsa Great Girls, XL/LNT, Generous, Plus Sizes jne..!? Miksi muita osastoja ei ole nimetty? Kivijalkaliikkeissä samassa vaaterekissä roikkuvat niin 38 kuin 48 mekot ja puserot. Ei niitä ole eritelty ja näin sen pitäisi isommisakin liikkeissä olla. Miksi isompien liikkeiden plus mallistot ovat telttoja, rumilla kuoseilla ja pääosin mustia? Tällä oikein viestitään, että sinun pitäisi laihduttaa, jotta voisit olla muodikas ja tyylikäs. Ja että olet iso läski, jolla ei ole oikeutta kauniisiin vaatteisiin. Anteeksi vain, mutta mitä helvettiä! En shoppaile näissä liikkeissä, enkä myöskään suostu viemään asiakkaita niihin. Ketjuliikkeiden sisäänostajat eivät ymmärrä, että meillä kurvikkailla on erilaisia vartalotyyppejä, kaikki eivät ole omppuvartaloita. Meitä on myös päärynää, omppu-päärynää ja tiimalasia. Päärynä vartaloinen ei voi pukeutua ompulle tarkoitettuun puseroon.

Ja kyllä kurvikaskin haluaa käyttää värejä ja kauniita kuoseja vaatteissa

Minä ainakin haluan vetää jalkaani kultaiset farkut ja kimaltavan jakun.

Parasta stailauksessa on se kun asiakas on aluksi kertonut, ettei löydä mistään sopivia housuja/hametta/mekkoa ja hän on jo luovuttanut asian suhteen. Hymyilen ja sanon asiakkaalle: mä lupaan, että tänään sä löydät ne täydelliset housut/mekon/hameen. Ja voi sitä riemua ja ilon kiljahduksia, mitkä sovituskopista kuuluvat, kun asiakas vetää ne täydelliset housut jalkaansa. Muistan yhden ihanan asiakkaani kesältä, hän oli pitkään tuskaillu painon kanssa. Hän oli tuskaillut, ettei löydä mistään housuja ja siksi tuntee itsensä liian isoksi. Housukoko oli 46. Kun vein hänelle Boutique Dianeran housut sovitukseen hän hihkui ja tanssi pitkin liikettä. Hän ei voinut uskoa, että hänen vartalollensa löytyi täydelliset housut ja vieläpä monessa erivärissä: oli timanttikoristeista farkkua, kimalteista bilehousua, ja virallista housua. “Mä haluan tätä housua jokaisessa värissä!” Asiakas hihkui ja hänen äitinsä, joka seurasi stailausta ja oli ostanut lahjaksi palveluni oli myös niin onnellinen.

Stailauksessa lupaan asiakkaalle, että hän löytää ne täydelliset housut

Tätä tapahtuu jokaisessa stailauksessa ja olemme liikkeiden omistajien kanssa niin onnellisia asiakkaan puolesta. Stailauksissa nauretaan paljon, mutta myös itketään. Tosin kyyneleet ovat onnen kyyneleitä. Liikutun aina itsekin, kun näen asiakkaan säteilevän onnellisena. Tiedän tasan tarkkaan miltä hänestä tuntuu.

“Valitsin sinut, koska et ole kokoa 34”

tämä lausahdus on tullut useamman asiakkaan suusta. On ihanaa kuulla, että monet samastuivat minuun ja saavat rohkeutta. Moni on sanonut surffaileensa sivuillani ja kuviani katsellen. Ja, että kuvani ja kokoni on johtanut päätökseen tilata stailaus juuri minulta. Ymmärrän kyllä mitä he tarkoittavat. Kun olin laiha, ei minulla ollut omakohtaista kokemusta siitä mitä haasteita kurvit tuovat pukeutumiseen.

Käytän mekkoja ja korkokenkiä, koska niissä on ihana olo ja tunnen itseni kauniiksi

En ikinä pukeutuisi lantiofarkkuihin, koska ne eivät istu ja tunnen oloni lihavaksi, koska vatsa pursuaa matalan vyötärön yli. Vaatekokoni on 42-44, en tiedä paljonko painon, koska en omista vaakaa.

Äitiyden myötä oivalsin, ettei onnellisuus ole vaa’an lukemasta kiinni. 20-vuotiaana en olisi ikinä voinut kuvitella, että vaatekokoni olisi 44. Näin 30-vuotiaana olen onnellisempi kuin 20. Elämässä on paljon muutakin mukavampaa kuin ainaisella dietillä kituuttaminen ja painon tarkkailu. Oikeanlaisilla vaatteilla luodaan täydellinen vartalo ja pukeutuminen lähtee alusvaatteista.

Jos asiakas alkaa voivottelemaan, että enhän mä nyt voi näin tiukkoja housuja pistää, kun mulla on tää pylly, niin menen asiakkaan viereen ja totean kyllä voit, mullakin on pylly ja tiukat housut jalassa.

Tiedän todellakin mistä puhun, kun sanon, ettei tyylikäs pukeutuminen ole kiinni vaatekoosta tai että vaatekoko ei määrittele onnellisuutta. On ihanaa, kun olen saanut auttaa niin monia naisia hyväksymään itsensä ja kurvinsa pukeutumisen kautta. Kerron asiakkailleni avoimesti tätä tarinaa ja kun sanon, että mä tiedän miltä susta tuntuu, niin todellakin tiedän ja voin samaistua asiakkaaseen.

Elämäni ei kaadu yhteen suklaapatukkaan tai synttärijuhliin. Tätä sanon asiakkaileni. Toki harrastan liikuntaa, kun ehdin, koska se on kivaa ja syön terveellisesti, koska iho voi paremmin ja olen energisempi. Mutta terveellinen ruoka ei tarkoita minulle maitorahkaa ja proteiinipatukoita, vaan herkullisia smoothieita, ihania kasviruokia ja raakakakkuja.

Herättikö postaus ajatuksia? Kerro, kommentoi ja keskustele. Otan mielelläni osaa keskusteluun tästä aiheesta somessa ja vastaan jokaiseen sähköpostiin.

Paiskaa sähköpostilla osoitteeseen posti@sohvinyman.fi. Somesta löydät minut Twitterista, Instagarmista ja Facebookista.

PS. Olet ihana!

Lue myös Tyylikäs pukeutuminen ei kokoa katso.