Oletko koskaan tullut ajatelleeksi millain prosessi on tehdä musiikkivideo? Siis, että mitä kaikkea siihen tarvitaan. No, artisti tottakai esiintymään, sitten (video)kuvaaja, äänitys, assarit, vaatteita, rekvisiittaa, stylisti, kampaaja, meikkaaja, kuvauspaikat jne. Aikamoinen homma! Vaatii paljon työtunteja, että saadaan ulos 3 minuutin video.
Tutustuin Kake Karissoniin syksyllä 2018 Ilkka Koppelomäen Saa mitä haluat kirjan julkkareissa. Tykkäsin Kaken biiseistä tosi paljon ja Passion for succes seminaarissa 2019 menimme ystäväni Jannen kanssa juttelemaan Kakelle. Ilmoitimme hänelle, että aiomme stailata hänet seuraavaan esiintymiseen. Pian saimmekin kuulla, että uuden biisin musavideon kuvaukset on tulossa ja stylisteille olisi tarvetta. Siitä se ajatus sitten lähti.
En ole ennen stailannut musiikkivideota, joten edessä oli uusi mielenkiintoinen projekti. Kaken ja kanssa oli mahtavaa tehdä töitä ja naurua ei päivistä puuttunut. Huippua oli myös se, että pääsin työskentelemään parhaan ystäväni Jannen kanssa ja toteutimme stailauksen videolle tiiminä.
Kuvauspäivä alkoi varhain lauantai aamuna ja päättyi joskus yöllä. Muistan, kun kello oli jotain puolen yön tienoilla ja olimme jo Jannen kanssa ihan poikki ja hytisimme kylmissämme, jäimme pakettiautoon istumaan, kun kuvaaja Jouni Ranta sai päähänsä kuvata Kakea Sörkän snägärillä.
Tällaiset kuvaukset vaativat valtavasti ennakkotyötä. Kuvaajan pitää suunnitella yhdessä artistin kanssa missä kuvataan mitäkin. Mitkä ovat sopivat paikat, päivän aikataulu jne. Seuraavaksi jutellaan stylistien kanssa asuista ja lookeista. Kuunnellaan biisi ennakkoon ja keskustellaan siitä millainen kuva halutaan luoda. Kun aloin miettiä Kaken tyyliä katselin paljon musiikkivideoita ja miten mikä olisi se Kaken juttu sekä miten hän erottuisi tyylillään massasta. Sain idean, että stailataan videon lookit kotimaisella muodilla sekä käytetään luksusbrändien aurinkolaseja.
Asut lainattiin kuvauksiin vaatelainaamo Vaatepuusta, Mirkka Metsola Studiolta sekä aurinkolasi La Lunette optikkoliikkestä Fredalta.
Kuvaukset jatkuivat seuraavana aamuna. Jos joku vielä luulee, että kuvauksissa on helppoa tai jotenkin glamouria, niin ei pidä paikkansa. Vaikka oli toukokuu oli puolivälissä ulkona oli tosi kylmä ja satoi inhottavaa tihkua. Seisoin kuvaajan assarina ulkona untuvatakissa ja kumisaappaissa. Olimme lähellä merta, joten tuuli oli kova.
Tanssiryhmä tanssi vähissä vaatteissa hyytävässä ilmassa. Lyhyttä kohtausta saatetaan kuvata tuntitolkulla uudestaan ja uudestaan, jotta leikkauspöydälle saadaan riittävästi editoitavaa materiaalia. En osaa edes kuvitella millainen jälkityö kuvaajalla oli tästä kaikesta…!
Ja tältä näyttää sitten video valmiina:
